Käytössä halpa Android ZTE Blade

Viime vuoden lopun kännykkäkomeetta Suomessa oli epäilemättä kiinalaisen ZTE:n Blade. Kyseessä on Android 2.1 käyttöjärjestelmään pohjautuva todella edullinen kosketusnäytöllinen 3G kännykkä. Elisa raportoi Bladen nousseen myyntitilastojen kärkikahinoihin, ollen joulukuun myydyin matkapuhelin. Myös Sonera ja Tele möivät vuoden lopussa reilusti halpaa Bladea omien liittymiensä kylkiäisenä.

Hurjat myyntiluvut eivät ole yllätys kun ottaa huomioon, että mallia myytiin 120 euron hintaan (liittymän yhteydessä). Lisäksi Sanalahti tarjosi todella edullista datapakettia Bladen seuraksi – mikä sekin varmasti osaltaan lisäsi kiinnostusta Bladeen.

Itsekin päädyin ostamaan Bladen uteliaisuuttani. Kyse on ensimmäisestä Android puhelimestani, joten uutta ja opeteltavaa riitti. Tässä jutussa on tarkoituksen kertoa hieman kokemuksia Bladesta ja Androidista.

Käyttöönotto

Blade saapui pienessä ja kevyessä paketissa. Paketti oli hyvin suunniteltu, ja laadukkaan oloinen ja näköinen. Kevyt paketti ihmetytti, sillä aikaisemmat puhelinpaketit mitä olen päässyt aukomaan ovat olleet poikkeuksetta hieman painavampia. Bladen pakkaus ei kuitenkaan sisältänyt juuri mitään ylimääräistä eikä itse puhelinkaan paljoa paina. Pakkauksessa kaiki osat olivat erikseen pakattuja ja käärittyjä muoviin. Ensimmäinen haaste oli luonnollisesti takakannen avaaminen jotta puhelimeen sai laitettua SIM kortin, uuden muistikortin sekä akun. Uutta puhelinta avatessa tulee aina hieman kylmä hiki kun ei tiedä kuinka lujaa kantta uskaltaa vääntää rikkomatta. Bladen kansa aukesi lopuksi ehjänä – kunhan uskalsi vääntää riittävästi.

Puhelimessa oli valmiina kahden gigatavun mikroSD kortti, mutta se on näinä median rikastamina aikoina auttamatta alimitoitettu, niinpä korvasin 2 gigan kortin 8 gigan kortilla minkä otin vanhasta puhelimestani.

Lukemani perusteella minulla oli odotusarvona, että ennenkuin puhelimella voi tehdä mitään, pitää koneeseen syöttää oma Google -tunnukseni. Minulle tuli yllätyksenä, että tiliä ei tungettu sen aggressiivisemmin. Ilmeisesti Googlella on tiedostettu, että tiliä ei tarvitse erikseen pakkosyöttää, sillä puhelimella ei loppujen lopuksi tee juuri mitään ilman Google -tunnusta. Tunnuksen syöttäminen löytyi kuitenkin helposti ja pian puhelin täyttyi Google -tilistä haetuista tiedoista nopeasti ja vaivattomasti. Tämä taustsynkronointi onkin yksi Androidin (aiheesta) kiiteltyimpiä ominaisuuksia.

Ensimmäinen todellinen haaste olikin: mistä saisin yhteystiedot puhelimeen. Google tililläni on nimittäin reilusti kontakteja, mutta siellä ei ole juuri kenenkään puhelinnumeroa vaan pelkät sähköpostiosoitteet. Bladen ollessa puhelin, oli puhelinnumerot pakko saada jostain. Apuun riensi matkapuhelinten vanhin keksintö: SIM kortti. Minulla on vanha SIM kortti missä oli jo valmiina suurin osa henkilökohtaisista puhelinnumeroista. Pienellä operaatiolla yhteystiedot sai tuotua SIM kortilta puhelimen omaan muistiin. Puhelimen muistiin kopioiminen on tarpeetonta, sillä puhelinta voi käyttää niin, että osa yhteystiedoista on SIM kortilla ja osa puhelimen omassa muistissa.

Näin sain pienellä virittämisellä kontaktitietokannan täyteen kontakteja. Seuraava ongelma onkin yhteystietojen siivoaminen. Koska Google tuo yhteystiedot Gmailissa käytetyistä sähköpostiosoitteista, on minulla nyt puhelin täynnä (satoja) kontakteja minkä kanssa en oikeasti ole missään tekemisissä (enää). Joukossa mm. jokaisen verkkokaupan asiakaspalvelu -osoitteet, minkä kanssa olen viimeisten viiden vuoden aikana asioinut … Eli turhia osoitteita on yli omien tarpeiden.

Toinen harmittava ongelma on se, että sähköpostista tuotiin automaattisesti useita kaksoiskappaleita samoista ihmisistä. Tämä johtuu siitä, että useilla ihmisillä on useampia sähköpostiosoitteita. Nämä Android tuo erillisinä yhteystietoina mikäli et ole järjestänyt gmailin yhteystietoja etukäteen. Ongelmallista tässä on nyt se, että puhelimessa ei näytä olevan mitään kätevää tapaa yhdistää kontakteja – tai ainakaan minä en ole tätä keinoa vielä keksinyt. Ehkä tähän löytyy Android markkinpaikalta jotain raktaisuja. Pikkuviilailua tämä joka tapauksessa tulee vaatimaan. Onneksi puhelinluettelen selaaminen on vaivatonta kosketusnäytöllä.

Ensituntuma Bladesta

Blade on selvästi muovinen puhelin ja myös erittäin kevyt (juuri muovin ansioista). Muovisuudesta huolimatta puhelin ei tunnu lelulta. Pinnoitteena on käytetty jotain kumimaista materiaali mikä antaa oman “tahmean” tuntuman. Tahmeus on tässä tapauksessa varsin positiivinen asia. Puhelin tuntuu istuvan hyvin käteen.

Kosketusnäytön tuntuma on kohtuullisen hyvä, vaikka se onkin muovia. Itse en laittanut puhelimeen suojamuovia, ja sen ansioista luulen, että tuntuma on pysynyt hyvänä. Olen kuullut, että suojakalvo aiheuttaa hieman ongelmia näytön käyttämisen kanssa. Puhelimessa on vain muutama erillinen näppäin, jotka nekin tuntuvat pääsääntöisesti ihan kunnnon näppäimiltä. Ehkä nuo puhelimen “koti”, “valikko” ja “edellinen” -näppäimet olisi voineet olla hieman erilaisia. Ne on tässä mallissa enemmän upotetut mikä heikentää niiden tuntumaa ja tekee painamisesta hieman hankalampaa. Suuresta onglemasta tässä ei kuitenkaan ole kyse.

Kamera tuntuisi olevan Bladen heikoin lenkki, mitä tulee rautaominaisuuksiin. itse olen käyttänyt pääsääntöisesti erilaisia Nokian älypuhelimia viime vuosina, joten itselläni oli tietynlaiset odotukset älypuhelimen kameralle. Vaikka ZTE Bladessa on viiden megapikselin kamera, on se käytännössä käyttökelvoton valokuvauksessa – johtuen osittain tietenkin salaman puutteesta. Kamerasovellus on täysin “integroimaton” itse puhelimen rautaominaisuuksiin, niinpä se on vain sovellus muiden joukossa. Itse jäin hieman kaipaamaan erillistä fyysistä näppäintä valokuvan ottamiseen. Fyysisen näppäimen puute ei ole oikeasti ongelma – kameran surkea laatu sen sijaan on.

Android

Suurimmat odotukset minulla oli Android -käyttöjärjestelmään. Viime vuonna Android kasvatti markkinaosuuttaan älypuhelimissa uskomatonta vauhtia noussen toiseksi suurimmaksi älypuhelinalustaksi. Tämän nousun seurauksena odotin, että Android olisi jotain ihan muuta verrattuna käyttämiini Symbian ja iOS -järjestelmiin. Luultavasti minulla oli vain liian suuret odotukset, sillä Android osoittautui ihan tavalliseksi käyttöjärjestelmäksi eikä se ole missään tapauksessa mullistava tai ylivoimainen. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä muistaa, että Bladessa pyörii vanhahko Android 2.1 eikä päivitysaikataulusta ole tietoa. Google on kuitenkin julkaissut jo version 2.3 mitä työnnetään jo aktiivisesti kalleimmille älypuhelimille.

Hienoa Androidisssa on kuitenkin tuo “ilmoitusalue” minne uudet tapahtumat (chatit, sähköpostit ja tekstiviestit) kertyvät – ja niihin pääse käsiksi helposti jokaiselta näytöltä. Tässä Google on ollut selvästi kilpailijoitaan nokkelampi.

Android markkinpaikalta puhelimeen saa helposti ja nopeasti asennettua tärkeimmät sovellukset, kuten Googlen omat Gmail ja Google Talk -sovellukset sekä Facebook ja Twitter sovellukset. Markkinapaikka tuntuu pursuavan erilaisia sovelluksia, mutta uuden kokeilemisen arvoisen löytäminen vaatii jo intohimoa ja kärsivällisyyttä.

Tietoturvasta huolestunutta käyttäjää vaivaa lisäksi se, että sovellukset haluavat kaikki käyttää puhelimen kaikkia ominaisuuksia – myös sellaisia minkä käyttöä on vaikea ymmärtää. Viime aikoina on lisäksi uutisoitu jonkin verran siitä, että Android sovellukset lähtettävät käyttäjistä paljon tarpeetonta tietoa sovellusten tekijöille. Niinpä itse olen toistaiseksi tyytynyt käyttämään vain sovelluksia joiden tekijät ovat suuria ja tunnettuja kehittäjiä (esim Facebook, jne). Uutisoinnin valossa kynnys uuden kokeilemiseen on valitettavan korkealla.

Myöskään Android ei ole onnistunut (ainakaan 2.1 versiossa) ratkaisemaan ulkomaanmatkaajien suurta ongelmaa – miten mahdollistaa datayhteyksien käyttö kohtuuhelposti, mutta samalla pitää huoli, ettei käytöstä tule käyttäjälle tuhansien eurojen laskua. Pikavisiitti Tallinnaan ehtikin aiheuttaa hieman harmaita hiuksia sen suhteen miten puhelin pitäisi asettaa, jotta perusdatan käyttö on sallittua, mutta mitään suurta datamäärää en halunnut ladata verkon yli. Jännityksellä jään odottamaan mitä puhelinlasku sanoo päivämatkasta.

Sovellukset

Puhelimessa on valmiina joukko Googlen loistavia sovelluksia ja lisää niitä saa tosiaan helposti markkinapaikalta. Googlen karttasovellus on perinteisellä nettiselaimella käytettynä vailla vertaa, niinpä minulla oli taas korkeat odotukset Googlen Maps sovellukseen ja navigointiin. Maps toimikin varsin moitteettomasti ja nopeasti, mutta valitettavasti navigointi ei tuntunut olevan saatavilla Suomessa (vielä). Tämä oli jonkinmoinen pettymys. Toistaalta – Googlen Maps hakee karttoja jatkuvasti suoraan verkosta, joten se  ei välttämättä ole paras matkakumppani ulkomaanmatkoilla. Omalla testireissullani Tallinnaan Maps osoittautui hyödyttömäksi.

Siinä missä Maps ja navigoingi oli lievä pettymys, on Googlen Talk ollut omaa luokkaansa. Yhtäkkiä voin keskustella chatissä ystävieni kanssa riippumatta missä olen. Tämä on loistava ominaisuus ja korvaa hyvin pitkälti tekstiviestittelyn.

Selain on luonnollisesti yksi olennaisimpia sovelluksia mitä tämän päivän älypuhelimissa on. Android 2.1:n valmiiksiasennettu selain tuntuu ajavan asiansa vähintäänkin kohtuullisesti. Myönnettävä kuitenkin on, että ensimmäisten päivien testeissä en ole juurikaan raskailla nettisivuilla vieraillut, joten todellinen suorituskyky mitataan vasta silloin.

Muuta huomion arvoista

Virtuaalinäppäimistö tuntuu toimivan kohtuullisen hyvin, vaikka pystyasennossa näppäimet ovatkin lähes mikroskooppisia. Lisäksi Androidissa on valmiiksi, esiasennettuna, tuki Swype kirjoituseleille. Parhaimmillaan tämä helpottaa kirjoittamista merkittävästi, mutta huonoimmillaan se saa kirjoittajan raivon valtaan. Luulen, että yksi suurimmista syistä tekstinsyötön onglemissa on näytön laatu ja herkkyys. Niinpä kirjoittaessa Swypellä tuntuu, että sormi irtoaa vahingossa näytöstä ja tästä seuraa välillä huvittaviakin lauseita kun ohjelma arpoo automaattisesti mitä luultavasti tarkoitit.

Myös sanakirja aiheuttaa välillä turhautumista – puhelimen päättäessä, että tarkoitit varmasti jotain muuta kuin näppäilit. Tämä on varmasti tottumiskysymys, sillä voit kuitata tarkoittavasi juuri sitä mitä kirjoitit sanaehdotuksissa. Mikäli tätä kuittausta ei tee, saattaa teksti olla välillä todella huvittavaa luettavaa. Ennakoiva tekstinsyöttö on ominaisuus mitä ilmeisesti mikään valmistaja ei saa kerralla kuntoon. Ongelmia on ollut jo Microsoftin Word -ohjelmasta lähtien ja sama vaiva tuntuu vaivaavan yhä niin Applen iOS:ää kuin Androidia; eikä tästä ihan puhtaita papereita taida saada Nokiakaan. Ongelmia alkaa syntyä erityisesti silloin kun kirjoitat joko slangia tai vieraita kieliä. Androidissa kirjoituskielen vaihtaminen on onneksi erittäin  helppoa. Tämä on seikka missä Android onnistuu kilpailijoitaan paremmin.

Käytän puhelimen käyttökielenä suomea. Tästä seuraa muutamia ominaisuuksia missä näyttää, ettei ZTE tai Android ole onnistunut ihan täysin viimeistelyssä. Tekstiviestit lähtetään “on Torstai” eikä torstaina. Suomenkielen ollessa hieman englannin kieltä pidempi kieli, tämä näkyy usein kuvakkeisiin liittyvissä nimikkeissä, jotka lyhenevät käyttölittymässä armotta – välillä jopa käyttökelvottomiksi.

Olin lukenut monesta paikkaa, että ensimmäinen sovellus mikä Androidiin kannattaa ladata on sovellus millä voi sulkea muita avoimia sovelluksia – tämä kun ei ole mahdollista Androidissa. Päätin kuitenkin jättää kyseisen sovelluksen asentamatta, enkä ainakaan vielä ole katunut päätöstäni hetkeäkään. En ole nimittäin törmännyt kertaakaan tarpeeseen, että toisia sovelluksia olisi pitänyt sulkea pois taustalta. Puhelin ei siis tahmaa lainkaan, eikä se ole kaatunut kertaakaan. Android 2.1 pyörii siis varsiin vakaana ZTE Bladessa.

Loppusanat

Jos tämä muutaman päivän testi pitäisi tiivistää yhteen kappaleeseen, niin haluaisin ehdottomasti alleviivata puhelimen hinta-laatu -suhdetta. Vaikka Baldea käyttäessä tuntee käyttävänsä edullista älypuhelinta, on siinä niin moni asia kohdallaan, että sitä päätyy ihmettelemään kuinka kyseistä puhelinta myydään niin halvalla – ja siinä samasa valmistajat ja operaattorit tekevät vielä voittoakin. Tuntumaltaan puhelin ei varmasti haasta älypuhelinten kärkikaartia, mutta ei sen ole tarkoituskaan. Superpuhelimet on tarkoitettu ns. teknologian edelläkävijöille, jotka haluavat aina liikkua tekniikan eturintamassa. Tämä joukko on myös valmis maksamaan uusista vempaimista premium hintaa. Blade pyrkii sen sijaan lähestymään keskivertokuluttajaa, joka haluaa kohtuuhintaan uusia toiminnallisuuksia.

Android 2.1 käyttöjärjestelmä oli minulle pinei pettymys, jonka juuret johtavat todennäköisesti kohtuuttoman suuriin odotuksiin. Googlen omat sovellukset tosin tekevät käyttöjärjestelmästä todella houkuttelevan – erityisesti niille käyttäjille jotka ovat Googleen koukussa jo työpöytämaailmasta (hakukone, sähköposti, selain, kartat, earth, uutislukija, …)