Objektiiveja järkkäriin

Objektiiveja järkkäriin

Järjestelmäkamerat eroavat pokkareista monessa suhteessa. Yksi selkeä ero on se, että järkkäreissä objektiivit ovat suurempia ja laadukkaampia kuin pokkareissa. Järkkäreissä objektiivi on erillinen osa, kun pokkareissa se on yleensä kiinteästi rungossa kiinni. Objektiivi on siis vaihdettavissa toiseen erilaiseen, jos niin mielii.

Järjestelmäkameroihin tarkoitettuja objektiiveja on markkinoilla tarjolla hyvin paljon. Osa niistä on kameramerkkien omia malleja ja loput muiden objektiiveja valmistavien merkkien malleja. Nämä muiden valmistamat tuotteet ovat yleensä halvempia kuin alkuperäisvalmistajan vastaavat mallit.

Miten objektiivi toimii?

Objektiivin perusominaisuudet ovat polttoväli ja aukko. Yksinkertaisessa esimerkissä polttoväli on etäisyys linssistä kuvatasoon (digikameroissa kuvakennoon), johon syntyy terävä kuva äärettömän kaukana olevasta kohteesta. Aukko tällaisessa linssissä on polttoväli jaettuna linssin halkaisijalla. Objektiivien polttoväli ilmoitetaan millimetreissä. Wikipedia kertoo polttovälistä ja aukosta seuraavalla tavalla:

  •  Jos esimerkiksi polttoväli on 100 mm ja linssin halkaisija on 40 mm, niin aukko on 2.5 ja sitä merkitään f:2.5 tai 1:2.5. Aukko kertoo, kuinka paljon valoa objektiivi kykenee toimittamaan kuvatasoon. Mikäli objektiivissa on mahdollisuus suuren aukon käyttämiseen, kykenee se hämärässäkin toimittamaan niin paljon valoa filmikameran filmille tai digitaalikameran ilmaisimelle, ettei riittävän valomäärän keräämiseksi tarvitse pidentää valotusaikaa ja ottaa samalla sitä riskiä että kamera ehtii tärähtää valotuksen aikana. Kirkkaassa valossa aukkoa voidaan pienentää, koska valoa saadaan tarpeeksi lyhyilläkin valotusajoilla. Aukon pienentäminen syventää sitä aluetta, jolla sijaitsevat kohteet näkyvät objektiivin kautta terävinä. Mitä pienempi aukko (eli suurempi lukuarvo), sitä laajempi on syvyyssuuntainen terävyysalue. Näin ollen runsaassa valossa voidaan kuvan syvyysterävyyttä parantaa valitsemalla pienempi aukko, eikä tämä vielä aiheuta tärähdysvaaraa tai pakota tukemaan kameraa jalustalla tärähdysten ehkäisemiseksi. Suurella aukolla on mahdollista luoda kuvaan voimakkaita vaikutelmia vaihtelevalla terävyysalueella.

 

Objektiiveja on olemassa ns. kittilinssejä eli muuttuvapolttovälisiä objektiiveja sekä valovoimaisia kiinteänpolttovälin objektiiveja (ei zoomia). Kitti- eli zoomilinssit ovat valovoimaltaan heikompia ja aukko saattaa olla arvoissa 3.5 – 5.6, objektiivin zoomin (polttovälin) ollessa vastaavasti laajimmillaan (aukko 3.5) ja ääriasennossa telellä (5.6). Kiinteissä linsseissä aukko voi olla jopa 1.2 ja nämä ovatkin erittäin tarkkaa kuvaa kennolle piirtäviä objektiiveja. Hinnat alkavat selvästi suurenemaan kun kiinteissä objektiiveissa mennään yli 50mm. 

Zoomit ja kiinteät

Zoomiobjektiivit ovat hyviä yleiskäytössä. Esimerkiksi 18mm – 200mm objektiivilla pystyy ottamaan laajoja kuvia sekä teleasetuksen toisessa päässä (200mm) kauaksi zoomattuja kuvia. Tällöin ei tarvitse kantaa erillisiä laajakulma- ja teleobjektiiveja mukanaan. Valoteho tällaisissa zoomiobjektiiveissa tietysti ei ole niin hyvä kuin kiinteäpolttovälisissä, mutta harrastajalle aivan passeli. Zoomeista käytetään myös usein nimitystä kittiobjektiivi, koska niitä on tapana myydä kamerarunkojen mukana. Täten ostaja saa kätevästi samaan pakettiin sekä kameran että objektiivin. Samoin myyjä pääsee kätevästi eroon ylimääräisestä zoomiobjektiivista.

——————————————————–

Tässä seuraavaksi muutama esimerkki miten erilaisia objektiiveja voidaan käyttää ja miltä tulos käytännössä näyttää.

Maisemakuvaukseen tarvitaan objektiivia, jossa on ainakin jonkin verran laajakulmaa. Tällöin saadaan mahdollisimman paljon kerralla mukaan kuvaan.

Tässä polttoväli 18mm:

Henkilö tai asetelmakuvauksessa kannattaa käyttää esimerkiksi 50mm kiinteää objektiivia, koska silloin henkilö saadaan erottumaan taustasta paremmin.

Tässä polttoväli 50mm:

Zoomiobjektiivien ääriasennoissa eli teleasennossa saadaan kaukana olevat kohteet rajattua kuvaan. Samalla kuvattavien kohteiden taustat saadaan epätarkoiksi, jolloin itse kohde erottuu paremmin. Tällöin kuvauskohteena voivat olla yksittäiset esineet tai vaikka luonnossa linnut.

Tässä polttoväli 230mm:

Makrokuvaukseen on omat objektiivit, joilla pystyy kuvaamaan kohdetta jopa muutamien senttien etäisyydeltä.

Tässä polttoväli 105mm makro-objektiivilla: 

Nämä edelliset kuvaesimerkit - ja paljon muita kuvia - löytyvät kotisivuiltani osoitteesta http://www.beardedsoul.com